Vuosikausia puuhattu sote-uudistus alkaa viimein tulla valmiiksi, kun hyvinvointialueiden toiminta vakiintuu. Onko sote nyt siis valmis? Vastaako nykyinen järjestelmä, missä 21 hyvinvointialuetta järjestää palvelut ja valtio rahoituksen, suomalaisten tarvetta vaikkapa seuraavat 50 vuotta? Tuskinpa.

Monilta hyvinvointialueilta kantautuu huolestuttavia uutisia, mutta Länsi-Uusimaa on positiivisesti poikkeava esimerkki siitä, etteivät asiat kaikkialla ole aivan rempallaan. Esimerkiksi henkilöstöpula on Länsi-Uudellamaalla helpottanut maan keskiarvoa nopeammin.

Pyörällä liikkuminen tulisi nähdä kulkumuotona, jonka sujuvuudesta ja turvallisuudesta on huolehdittava yhtä lailla kuin autoliikenteenkin. Nyt pyöräily sen sijaan nähdään vapaa-ajan hupina, johon pieni eksyskely ja umpikujiin perehtyminen luontevasti sopii…

Kaupungin olisi järkevää tämän kaltaisissa tapauksissa tarjota metsänomistajille korvausta, jos metsänomistajat suostuvat luopumaan hakkuusuunnitelmista esimerkiksi kymmenen vuoden ajaksi. Ratkaisu olisi tietysti vapaaehtoisuuteen perustuva ja väliaikainen, mutta uudet neuvottelut hakkuiden lykkäämisestä voitaisiin käydä aina edellisen sopimuksen päätyttyä…

Demografinen muutos yhdistää ja erottaa hyvinvointialueita. Yhteistä on se, että kaikilla alueilla demografinen muutos on käynnissä. Eron puolestaan luo muutoksen luonne. Osalla alueista väki auttamatta vähenee, toisaalle se keskittyy. Tarkasteltaessa väestökehityksen ohella hyvinvointialueiden elinvoimaa ja vetovoimaa, ovat alueet hyvin erilaisia. Tässä pelissä Länsi-Uusimaa on saanut hyvät kortit.

Oletko nähnyt metsässä keloja? Suomalainen aarniometsä -kirja erottaa kelohongat kuitumännyistä ja pakottaa näkemään metsän puilta. Tämä onkin välttämätöntä, jotta suojelu voidaan ottaa vakavasti. Miten muuten voisimme suojella jotakin sellaista, jonka häviämistä emme edes osaa huomata?..

Parhaita kirjoja ovat ne, joiden jälkeen lukija katsoo maailmaa uudella tavalla. Joseph Tainterin Kuinka yhteiskunnat romahtavat (1988) oli itselleni tuollainen kirja. Kirjan luettuasi et enää usko väitteisiin siitä, että Rooman valtakunta romahti vesiputkista liuenneeseen lyijyyn…

Verrattuna muihin valtakunnan ykköspoliitikkoihin, ei Ilkka Suominen ole millään tavalla poikkeuksellinen hahmo. Sen sijaan Riku Keski-Rauskan taituruus kirjailijana tekee Ilkka Suomisen elämänkerrasta poikkeuksellisen hyvän...

Gulagin jäljillä (2019) on matkakertomuksen muotoon kirjoitettu tietokirja Gulagista, joka mielenkiintoisesta ideasta huolimatta lässähtää tylsäksi ja toisteiseksi raunioiden potkimiseksi tuulisella tundralla…

Espoo on asettanut tavoitteen hiilineutraaliudesta vuonna 2030, mutta ote uhkaa kirvota. Vuonna 2022 päästöjen osalta on menty huonompaan suuntaan – päästöt ovat kasvaneet…

Linkolan keskeinen teesi vaikuttaisi kieltämättä olevan se, että ihmiskunnan tulisi kuolla enemmän ja kuluttaa vähemmän, mutta tämä on vain Linkolan kolikon toinen, rosoisempi puoli…

Korkman esittää uudeksi yhteiskunnalliseksi arvoksi ja päätöksenteon lähtökohdaksi ihmisen arvon tunnistamista, siis eräänlaista humanismin paluuta, sekä ihmisoikeuksia…

Wahlroosin keskeinen teesi on se, että enemmistövaltaan perustuva demokratia ei osaa hillitä itseään ja laajenee yhä uusille alueille pakottaen vähemmistöt alistumaan enemmistön tahtoon, muun muassa verotyranniaan…

Suomen säilyminen edes muodollisesti itsenäisenä kylmän sodan kuumimpina vuosina on kohtalon oikku. Neuvostoliitolla ei olisi ollut mitään vaikeuksia Suomen miehittämisessä ja 1960-luvulla länttä ei olisi kiinnostanut pätkääkään…

Helteet tuovat mukanaan toistuvan sinileväongelman. Juuri silloin, kun puhtaita uimavesiä kipeimmin tarvittaisiin, muuttuu Suomenlahti leväpuuroksi…

Rantaraitin varteen Toppelundin metsään suunnitellaan uutta kahvilarakennusta. Kattava palvelutarjonta on sinänsä perusteltua, ottaen huomioon Rantaraitin suosion…