Vastuuta sekä ympäristöstä että taloudesta

Haluan lapsuuteni luonnon takaisin. Yhdessä sukupolvessa on luonnossa tapahtunut silmin havaittava muutos. Esimerkiksi linnut tuovat huolestuttavan viestin ympäristön tilasta. Monet aiemmin yleiset lajit, kuten varpunen, pajulintu ja naurulokki ovat käyneet harvinaisiksi. Näin emme voi jatkaa.

Kaupunki ei ole luonnon vastakohta. Espoossa on lukemattomia arvokkaita elinympäristöjä, joille ei maaseudulta löydy vertaistaan. Esimerkiksi Espoon keskuspuisto on laaja vanhojen metsien alue, jollaista ei talousmetsien peittämässä Suomessa tule missä tahansa vastaan. Espoossa on myös vaelluskaloille arvokkaita virtavesiä, kuten Leppävaarassa sijaitseva Monikonpuro, Pitkäjärvestä alkunsa saava Glimsinjoki tai Nuuksiosta virtaava Gumbölenjoki. Ympäri Espoota pidetään säännöllisillä hoitotoimilla yllä niittyjä, jotka ovat ahdingossa perinneympäristöjen hävitessä. Hienoja esimerkkejä ovat muun muassa Laajalahden rantaniitty, Olarinniitty ja Matinniitty. Luonnolle arvokkaat kohteet ovat myös espoolaisille rakasta lähiluontoa.

Kaupungit, kuten Espoo, voivat halutessaan nousta luonto- ja ilmastotyössä suunnannäyttäjän asemaan. Erityisesti Espoolla on tässä erinomaiset lähtökohdat, sillä Espoo on elinvoimainen kaupunki. Meillä on paitsi etuoikeus, myös velvollisuus toimia kaupunkien ympäristöasioissa suunnannäyttäjinä. Espoossa saavutetut onnistumiset on monistettavissa muuallekin, jolloin niiden vaikutus voi olla erittäin suuri.

Olen kokoomuslainen, sillä kaiken perustana on kestävä talous. Yhteiskunnan keräämät verot ovat kansalaisten työllään ansaitsemia rahoja. Siksi niiden käyttöön on suhtauduttava vakavasti ja harkiten. Kun Espoon kirstu ammottaa tyhjyyttään, tulee meidän ensisijaisesti tarkistaa, järjestääkö Espoo palvelut järkevimmällä mahdollisella tavalla ja vasta viimeisenä vaihtoehtona turvautua veronkorotuksiin - ei päinvastoin.

Valtuustokaudella 2021-2025 olen kaupunginvaltuuston ohella ollut jäsenenä muun muassa Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunnassa ja HSY:n hallituksessa. Aiemmin toimin kaupunginvaltuutettuna Turussa.

Olen ehdolla jatkokaudelle kevään 2025 kuntavaaleissa Espoossa.

Kuluvalla valtuustokaudella Espoossa on otettu isoja askeleita luonto- ja ilmastotyössä. Muutamia onnistumisia:

• Uusia luonnonsuojelualueita perustettu 10 kpl (yhteensä n. 180 hehtaaria, eli n. 260 jalkapallokentän verran). Olen puhunut suojelualueiden perustamisen puolesta aktiivisesti ympäristö- ja rakennuslautakunnassa, sekä valtuustossa. Tutustu kanssani uusiin suojelualueisiin Instagramin puolella!

• Espoo asetti tavoitteekseen ensimmäisenä kaupunkina Suomessa monimuotoisuuden heikentymisen pysäyttämisen vuoteen 2035 mennessä. Ajoin tavoitetta valtuuston strategianeuvotteluissa vuonna 2021.

• Aloitteessani esitin tienvarsien niittokertojen harventamista pölyttäjien ja niittylajiston suojelemiseksi. Espoo kokeilikin kesällä 2024 niittojen ohjelmointia.

• Esitin Espoon keskuspuistossa tapahtuvien metsähakkuiden ehkäisemiseksi vapaaehtoisuuteen perustuvaa kompensaatiota hakkuusuunnitelmista luopumisiksi. Ehdotus sai laajaa kannatusta.

• Aloitteessani esitin ystävyyskaupunkisuhteiden solmimista Ukrainaan. Espoo solmikin ystävyyskaupunkisuhteet Zelenskyin synnyinkaupunki Kryvyi Rihin kanssa vuonna 2022.

Keskeisiä tavoitteitani tulevalla valtuustokaudella ovat: 

• uusien suojelualueiden perustaminen ja luontokohteiden ennallistaminen,

• kevyen liikenteen edellytysten parantaminen,

• kaupunkirakenteen suunnittelu siten, että eläminen myös ilman autoa on mahdollista, 

• uusiutuvaan energiaan perustuva kaukolämpö, 

• kierrätysasteen parantaminen 

• ja julkisissa ruokailuissa maittavan ja laadukkaan kasvisproteiinin, sekä kestävästi pyydetyn Itämeren kalan lisääminen.