Soten ryhtiliike
Sotessa jaetaan niukkuutta. Väestö ikääntyy ja maksajat vähenevät.
Lähitulevaisuudessa meillä on kaksi vaihtoehtoa: joko tehostaa sote-järjestelmää tai karsia palveluita. Mitä paremmin onnistumme ensimmäisessä, sitä vähemmän meidän täytyy turvautua jälkimmäiseen.
Suomen arvokkaimpia seikkoja on se, että vakavaakaan sairastumista ei tarvitse pelätä. Kaikki ovat voineet luottaa siihen, että hädän hetkellä sote-palvelut toimivat. Tämä luottamus uhkaa rapautua, sillä palvelut ovat ennennäkemättömän paineen alla.
Suunta on käännettävä. Avainroolissa on ennakkoluuloton uudistaminen. Meidän on jatkuvasti arvioitava sitä, järjestämmekö sote-palvelut järkevimmällä mahdollisella tavalla. Uudistamisen työkaluja on muun muassa yritysten ja järjestöjen innovaatiotyö, palveluverkon tiivistäminen, digitalisaation tuomat mahdollisuudet ja tietoon perustuva päätöksenteko, muun muassa kustannusten läpinäkyvyys.
Uudistamisella ja talouskurilla on vain välinearvo. Perimmäinen tavoite on se, että suomalaiset voivat luottaa palveluiden saatavuuteen myös tulevaisuudessa. Arvokkaimmat palvelut, kuten nuorten mielenterveyspalvelut, inhimillinen vanhustenhoiva ja huippuluokan erikoissairaanhoito turvataan näin jatkossakin.
Tunnen sote-päätöksenteon kuin omat taskuni, sillä kuluneella valtuustokaudella olen toiminut kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtajana. Olen vastannut muun muassa vaativista palveluverkkoa ja talousarviota koskeneista puolueiden välisistä neuvotteluista.
Olen ehdolla jatkokaudelle kevään 2025 aluevaaleissa Länsi-Uudellamaalla.
Kuluvalla valtuustokaudella Länsi-Uudellamaalla on onnistuttu monessa asiassa. Kokoomuksella ja minulla kokoomusryhmän puheenjohtajana on ollut tässä keskeinen rooli. Muutamia onnistumisia:
Talouden tasapainottamiseksi on tehty hartiavoimin työtä laajalla poliittisella yhteisymmärryksellä. Talouden tasapainotuksessa Länsi-Uusimaa on valtakunnallista kärkeä. Tasapainotusurakka alkaa hyvinvointialueemme osalta olla nyt takana ja tulevaisuudessa voimme keskittyä yhä enemmän palveluiden kehittämiseen.
Tietoon perustuva johtaminen on otettu toimintatavaksi. Hyvinvointialue tuntee yhä paremmin sen, minne eurot kuluvat ja missä palveluiden pullonkaulat ovat. Tämä on uudistamisen ja jatkuvan kehittämisen välttämätön lähtökohta. Palvelutuotannon kuukausiraporttiin voi tutustua hyvinvointialueen verkkosivuilla.
Nuorten mielenterveyspalveluihin on rektytoitu + 30 psykologia. Perusterveydenhuollossa lääkärien lukumäärä on kasvanut + 15 % ja hoitajien + 8 %. Hyvinvointialueen hallintoa on kevennetty - 4 %. Kalliin vuokratyövoiman käyttö on vähentynyt yli 70 prosentilla.
Länsi-Uusimaa tunnetaan innovatiivisuudestaan ja jatkuvasta kehittämisestä. Esimerkiksi yrittäjyyteen perustuva omalääkärimalli on herättänyt valtakunnallista kiinnostusta.
Tavoitteeni seuraavalle aluevaltuustokaudelle:
Apua on saatava jo perusterveydenhuollosta. Tällöin myös erikoissairaanhoidosta vastaavan HUSin kuormitus vähenee ja se voi keskittyä omaan erikoisosaamiseensa, esimerkiksi syöpähoitoihin ja leikkauksiin.
Parannetaan yhteydenottoa palveluihin korjaamalla takaisinsoittojärjestelmä ja ottamalla käyttöön laaja palveluiden digialusta. Digialustan tulee sisältää vähintään reseptien uusimiset, ajanvarausjärjestelmän ja chat- ja videovastaanotot. Tämä vähentää rutiiniluonteisten asioiden luomaa painetta terveyskeskuksissa ja sosiaalipalveluissa.
Kehitetään tietoon perustuvaa johtamista siten, että tunnemme tulevaisuudessa tarkkaan sen, miten hyvinvointialue käyttää euronsa. Tavoitteena tulee olla vertailukelpoinen yksikkökohtainen kustannusläpinäkyvyys.
Jatketaan sairaaloiden profilointia siten, että kaikissa sairaaloissa ei tehdä kaikkia toimenpiteitä, vaan kukin HUS-alueen sairaala erikoistuu tiettyyn tehtävään. Tällä saavutetaan tehokkuutta ja laadukkaampaa hoitoa.
Otetaan yritykset ja järjestöt mukaan kirittämään julkista sektoria uudistamistyössä.